Sitten hyväksyttäväksi.
Sitten lailliseksi.
Sitten aplodien arvoiseksi."
Tuntematon.
Yleisesti todetaan että mitä pidemmälle aikajanalla mennään, sitä fiksumpi, kehittyneempi ja parempi yhteiskunta meillä on. Tämä ei mielestäni mustavalkoisesti pidä paikkaansa.
Onko tiede kehittynyt huimasti? Kyllä. Onko tekniikka kehittynyt huimasti? Kyllä. Ihminen on saavuttanut näillä osa-alueilla upean osaamisen. Nämä nopeana esimerkkinä. Lisääkin on.
Mutta kuinka monesti olet kuullut jonkun sanovan "hei haloo me ollaan kakstuhatta-luvulla", tällä viitaten siihen kuinka asia tai teko x on vanhanaikainen ja aikaamme epäsopiva.
Tälle on englannin kielessä termi the appeal to novelty fallacy. Tämä tarkoittaa: harhaluulo siitä että uusi asia on luontaisesti parempi kuin vanha. "Ajat ovat muuttuneet", "ihminen on kehittynyt..".
Etenkin aiheeseeni liittyen, moraalin muuttumista ei nähdä huonona asiana, vaan välttämättömänä ilomielin vastaanotettavana osana ihmisen kehityskulkua. Monet aikamme ismeistä enemmän tai vähemmän kannustavat tällaiseen ideologiaan: sekularistit, liberaalit, humanistit, ateistit jne.
Monen elämän mottona on "elä täysillä, ole onnellinen, älä vahingoita muita." Tai jotain muuta saman merkityksen antavaa. Niin kauan kuin ihminen ei vahingoita muita, nähdään tämä hyvänä ja moraalisena korkeana elämänä.
Ihmiset uskovat yleismaailmallisen, absoluuttiseen, hyvään ja pahaan. Ja siihen että jokainen tietää nämä sisimmässään ilman erityisiä uskonnon opetuksia ja Jumalan sanomia.
En usko tähän.
On yleisiä hyviä arvoja joita monet ajavat, kuten ystävällisyys, reippaus, hyvän puhuminen. Ja on yleisestiottaen paheksuttuja asioita kuten valehteleminen, pilkkaaminen tai väkivalta. En kuitenkaan näe että näissäkään asioissa, saati sitten valtioiden tason suuremmissa ja hienojakoisemmissa kysymyksissä tulisi nojata ihmisen valheelliseen taianomaiseen kykyyn tietää mikä on absoluuttinen hyvä.
Ei se ole heikkoutta että ihmisellä on vakaa takaseinä. En se ole heikkoutta eikä takapajuisuutta että elän tätä elämää niinkuin Luojani on minun tarkoittanut sitä elämään.
Taas kerran, miksi ei? Miksi ei ottaa vastaan Luojan sanaa siitä mitä on se todellinen hyvä elämä? Se on harmonian ja ilon sanoma!
Mitä menettäisit? 70, 80, 90 vuotta maan päällä halujesi mukaan elämistä? Entä mitä sen jälkeen, kun se ikuisuus vasta alkaa?
Ja kuka sanoi että islamin opetusten mukaan eläminen on tylsää tai vaikeaa? Koen islamin myötä nimenomaan saaneeni, en menettäneeni mitään. Tämä on sarjassanne niitä asioita jotka tulee oivaltaa.
Oivalluksien tammikuuta kaikille lukijoille!
Etenkin aiheeseeni liittyen, moraalin muuttumista ei nähdä huonona asiana, vaan välttämättömänä ilomielin vastaanotettavana osana ihmisen kehityskulkua. Monet aikamme ismeistä enemmän tai vähemmän kannustavat tällaiseen ideologiaan: sekularistit, liberaalit, humanistit, ateistit jne.
Monen elämän mottona on "elä täysillä, ole onnellinen, älä vahingoita muita." Tai jotain muuta saman merkityksen antavaa. Niin kauan kuin ihminen ei vahingoita muita, nähdään tämä hyvänä ja moraalisena korkeana elämänä.
Ihmiset uskovat yleismaailmallisen, absoluuttiseen, hyvään ja pahaan. Ja siihen että jokainen tietää nämä sisimmässään ilman erityisiä uskonnon opetuksia ja Jumalan sanomia.
En usko tähän.
On yleisiä hyviä arvoja joita monet ajavat, kuten ystävällisyys, reippaus, hyvän puhuminen. Ja on yleisestiottaen paheksuttuja asioita kuten valehteleminen, pilkkaaminen tai väkivalta. En kuitenkaan näe että näissäkään asioissa, saati sitten valtioiden tason suuremmissa ja hienojakoisemmissa kysymyksissä tulisi nojata ihmisen valheelliseen taianomaiseen kykyyn tietää mikä on absoluuttinen hyvä.
Ei se ole heikkoutta että ihmisellä on vakaa takaseinä. En se ole heikkoutta eikä takapajuisuutta että elän tätä elämää niinkuin Luojani on minun tarkoittanut sitä elämään.
Taas kerran, miksi ei? Miksi ei ottaa vastaan Luojan sanaa siitä mitä on se todellinen hyvä elämä? Se on harmonian ja ilon sanoma!
Mitä menettäisit? 70, 80, 90 vuotta maan päällä halujesi mukaan elämistä? Entä mitä sen jälkeen, kun se ikuisuus vasta alkaa?
Ja kuka sanoi että islamin opetusten mukaan eläminen on tylsää tai vaikeaa? Koen islamin myötä nimenomaan saaneeni, en menettäneeni mitään. Tämä on sarjassanne niitä asioita jotka tulee oivaltaa.
Oivalluksien tammikuuta kaikille lukijoille!
No comments:
Post a Comment